Kyykän säännöt

1. Pelin tavoite

Pelin tavoitteena on saada kyykät pois pelineliöstä heittämällä niitä kartuilla. Eniten tai vähemmillä heitoilla kyykkiä pelineliöstä poistanut on voittaja

2. Pelitekninen osa

2.1. Pelikenttä

Pelikenttä on mahdollisimman tasainen alue, kooltaan 5 x 20 metriä, jonka päätyihin on piirretty 5 x 5 metrin pelineliöt. Pelineliöiden väli on 10 metriä. Seitsemän metriä kummastakin päädystä on piirretty naisten heittoviiva.

2.2. Pelivälineet

Kyykät
Kyykät tehdään puusta ja sylinterin muotoisiksi. Kyykän korkeus on n. 10 cm ja halkaisija 6-8 cm. Reunoja voi pyöristää n. 5 mm:n leveydeltä.

Kartut
Kartut tehdään puusta. Kartut ovat varreltaan pyöreitä ja niissä on kädensija. Kartut eivät saa olla 85 cm pidempiä, eivätkä 8 cm paksumpia. Kartun saa maalata tai lakata ja sitä saa vahvistaa kestävyyden tai lyöntiominaisuuksien parantamiseksi metallisilla kahva- ja tyviheloilla. Muita metallivahvistuksia ei saa tehdä.

Mittatikku
Paksuudeltaan 1,5 cm:n toisesta päästä teroitettu mittatikku tarvitaan pelineliön rajoille jääneiden kyykkien tarkistamiseen. Mittatikun puuttuessa voidaan käyttää tuomarin etusormea.

2.3. Pelin nimityksiä

Heittoneliö
neliö, josta heitot suoritetaan.

Pelineliö
neliö, jossa ovat ulosheitettävät kyykät.

Avaus
heittoneliön takarajan takaa ja naisilla heittoneliön eturajan takaa tapahtunut lyönti, joka vie pelineliöstä kyykän ulos.

Heittovuoro
joukkueen/parin/pelaajan heittovuoron aikana heitetään yhteensä neljä karttua.

Akka
pelineliöön jäänyt kyykkä, arvoltaan kaksi miinuspistettä.

Pappi
neliön rajalle jäänyt kyykkä, yksi miinuspiste

Nurkkapappi
sekä taka- että sivurajaa koskettava kyykkä, yksi miinuspiste.

Kuokkavieras
pelineliöiden väliin ponnahtanut kyykkä, kaksi miinuspistettä (vaikka olisi rajalla)

Miinuspisteet (taitavimmilla pluspisteet)
kertovat pelin tuloksen. Voittaja on eniten pisteitä, ts. vähiten miinuspisteitä saanut.

Erä
Peli koostuu kahdesta erästä, joukkueet vaihtavat heittosuuntaa erien välillä.

Naisten heittoviiva
Naiset saavat halutessaan heittää avattuun kenttään naisten heittoviivalta, joka on seitsemän metrin päässä heittoneliön takarajasta, ja kahdeksan metrin päässä pelineliön eturajasta.

3. Akateemisen pelin yleiset säännöt

3.1. Tuomari

Jokaisella kilpapelillä tulee olla tuomari. Mikäli ottelulle ei ole nimetty erillistä tuomaria, pelaajat hoitavat tuomarin tehtävät yhdessä.

Tuomarin tulee laskea erätulokset sekä ottelutulos ja julistaa ottelun voittaja. Mikäli kilpailusta kerätään heittokohtaisia tilastoja, tuomarin tehtävänä on myös kirjata pelin kulku pisteineen ottelupöytäkirjaan.

Tuomari valvoo heittovuorojen sääntöjenmukaista etenemistä ja ratkaisee erikoistilanteet. Riitatilanteessa tuomarin sana on laki.

Tuomarin tulee olla luotettava ja puolueeton.

3.2. Hutunkeitto

Elleivät kilpailun säännöt määrää aloittajaa, ensimmäisen erän aloittajan arvonta tapahtuu pesäpallotyyliin hutunkeittona. Karttu heitetään ensin pelituomarille. Kättä siirretään peukalo aina yläpuolella. Arvonnan voittanut määrää kenttäpuoliskot tai aloittavan joukkueen, arvonnan hävinnyt saa päättää jäljelle jääneen vaihtoehdon.

Arvonta voidaan suorittaa myös muulla tavalla, esimerkiksi kivi-paperi-sakset-ottelulla. Myös suullinen sopiminen on hyväksyttävää.

3.3. Pelin kesto

Yksi peli kestää kaksi erää. Erien välissä vaihdetaan puolia ja aloittajaa.

3.4. Kentän kunnostus

Ennen pelin alkamista saavat pelaajat laittaa pelineliöt ja niiden välin pelikuntoon. Pelin alettua kenttää saa tarpeen vaatiessa tasoittaa ilman erillisiä työkaluja (jalalla tai kädellä). Kuoppaan vajonneen kyykän saa tuomarin luvalla nostaa ylös, tasoittaa kentän kyykän alta, ja laskea kyykän takaisin samaan paikkaan samassa asennossa kuin ennen nostamista.

3.5. Erän kulku

3.5.1. Avausheitto

Miehet avaavat heittämällä ensimmäisen kartun heittoneliön takarajalta (15 m), naiset eturajalta (10 m).

Pelin avaus katsotaan tapahtuneeksi, kun ensimmäinen kyykkä poistuu pelineliöstä. Kuokkavierasta tai pappia ei hyväksytä ulosmenneeksi.

Onnistuneen avauksen jälkeen pelaajat siirtyvät heittoneliöön heittämään. Naiset voivat heittoneliön lisäksi hyödyntää naisten heittoviivaan päättyvää heittoneliön jatketta.

Mikäli avaus ei onnistu, heittämistä jatketaan avausheittoetäisyydeltä.

3.5.2. Heittovuoro

Heittovuoron aikana heitetään aina yhteensä neljä karttua.

Pelaaja heittää heittovuoronsa kartut perätysten. Heittovuoron ajan on pelaajan pidettävä karttunsa heittoneliössä.

Jos karttu jää pelineliöön, sitä ei saa poistaa ennen joukkueen heittovuoron loppumista. Vain pelituomarin luvalla sallitaan kartun vaihto pelineliöstä.

3.5.3. Kentän tarkastaminen

Heittovuoron (4 karttua) jälkeen pelituomari tarkastaa pelineliön, toteaa ulos menneet, rajalla olevat ja pelineliöön jääneet kyykät sekä antaa luvan poistaa kartut pelineliöstä.

3.5.4. Vuorojen eteneminen

Pelivuorot jatkuvat, kunnes joukkue/pelaaja on heittänyt yhteensä kilpailuun määritellyn maksimimäärän heittoja tai tyhjentänyt kentän. Tämän jälkeen tuomari laskee ja merkitsee ylös erän pisteet.

3.5.5. Pistelasku

Jokainen pelineliöön, kuokkavieraaksi, eturajalle tai sivurajalle alle 10cm päähän eturajasta jäänyt kyykkä tuottaa kaksi miinuspistettä. Jokainen pappi (sivu- tai takarajalle jäänyt kyykkä) tuottaa yhden miinuspisteen.

3.5.6. Pelineliön tyhjentäminen

Mikäli pelineliö tyhjenee vähemmällä määrällä heittoja kuin pelimuodossa on käytettävissä, tulee erätulokseksi käyttämättä jääneiden karttujen mukainen määrä pluspisteitä.

3.5.7. Pelin päättäminen

Toisen erän jälkeen erien pisteet lasketaan yhteen, ja eniten pisteitä saanut voittaa.

4. Joukkuepeli

4.1 Joukkueen koostumus

Pelaava joukkue muodostuu 4 pelaajasta. Vaihtopelaajia saa olla lisäksi 4 kpl.

4.2 Pelaajavaihdokset

Joukkue saa tehdä pelaajavaihdoksia erätauolla, mikäli joukkueen kokonaisvahvuus on enemmän kuin 4 pelaajaa.

4.3 Pelijärjestys

Joukkueen pelaajien pelijärjestys pysyy samana erän ajan.

4.4 Kentän pystytys

Kyykät pystytetään neliön eturajan päälle niin, että pelineliön kumpaankin reunaan jää 10 cm vapaata sivurajasta mitattuna. Kyykkiä pystytetään 20 päällekkäistä paria kummankin pelineliön eturajalle tasaisin välein.

4.5. Joukkuepelin heittovuoro

Joukkueen heittovuoron aikana kaksi pelaajaa heittää kukin kaksi karttua. Pelaajan on heitettävä karttunsa perätysten.

4.6. Käytettävien mailojen määrä

Joukkuepelissä joukkueella on käytettävissä 16 mailaa erää kohden.

5. Henkilökohtainen peli

5.1. Henkilökohtaisen pelin pelijärjestys

Henkilökohtaisessa pelissä pelataan yksin. Heittovuoron aikana heitetään neljä karttua.

5.2. Kentän pystytys

Kyykät pystytetään neliön eturajan päälle niin, että pelineliön kumpaankin reunaan jää 1,25 metriä tyhjää sivurajasta mitattuna. Kyykkiä pystytetään 10 päällekkäistä paria kummankin pelineliön eturajalle tasaisin välein.

5.3. Käytettävien mailojen määrä

Henkilökohtaisessa pelissä käytettävien mailojen määrä on kaksikymmentä erää kohden.

6. Paripeli

6.1. Joukkueen (parin) koostumus

Paripelin parin muodostaa kaksi pelaajaa. Paripelissä ei sallita vaihtopelaajia.

6.2. Paripelin pelijärjestys

Parin pelaajat saavat vaihtaa heittojärjestystään erän aikana. Ensimmäisen pelaajan on kuitenkin aina heitettävä molemmat karttunsa ennen kuin toinen pelaaja voi heittää.

6.3. Kentän pystytys

Paripelin kenttä on identtinen henkilökohtaisen pelin kanssa (katso 5.2.).

6.4. Käytettävien mailojen määrä

Paripelissä käytettävien mailojen määrä on 16 erää kohden.

7. Pikauusinta

7.1 Kentän pystytys

Kummallekin kenttäpuoliskolle asetetaan neljä kyykkäparia eturajoille metrin välein aloittaen metri sivurajasta, kaksi reunimmaista paria pystyyn torneiksi ja kaksi keskimmäistä paria makuulle peräkkäin kyljet lyöjään päin.

7.2 Aloittaja

Se joukkue, pari tai pelaaja, joka on aloittanut varsinaisen pelin, aloittaa myös uusinnan lyöntivuorossa.

7.3 Käytettävien mailojen määrä

Kukin joukkueen pelaaja lyö ainoastaan yhden mailan kuvioonsa ja joukkue saa itse määrätä lyöntijärjestyksen. Parikilpailussa molemmat pelaajat lyövät kaksi mailaa. Henkilökohtaisen pelin uusinnassa pelaaja lyö neljä mailaa. Tämän jälkeen vastustaja heittää vastaavan kuvion.

7.4 Voittajan selvittäminen

Pisteet lasketaan kohdan 3.5.5. Pistelasku mukaisesti.
Sen jälkeen kenttä kasataan kuten edellä ja puolet vaihdetaan. Myös aloittava joukkue, pari tai pelaaja vaihtuu.

Heitetään toinen pelipuolisko kuten edellä ja uusinnan voittaja on se joukkue, pari tai pelaaja, jonka yhteenlaskettu tulos on parempi.

8. Erikoistilanteet

8.1. Pelaajan häirintä

Heittovuorossa olevaa pelaajaa ei saa häiritä kesken heittosuorituksen. Muiden kuin heittäjän tulee myöskin pysyä pelikentän ulkopuolella (koskee myös heittäjän omaa joukkuetta).

Mikäli sääntöjen vastaista häirintää tapahtuu pelaajien toimesta, voi tuomari antaa syylliselle varoituksen.

8.2. Heitto kahdella kädellä

Heittoa saa avustaa toisella kädellä, ellei voima muuten riitä.

8.3. Vauhdinotto

Vauhdinotto on sallittua pelineliön rajojen sisällä, naisilla naisten heittoviivaan asti. Vauhdinoton aikana ei saa siirtää vastustajan kyykkiä.

8.4. Yliastuttu heitto

Pelaaja ei saa lyöntiä suorittaessaan astua heittoalueen rajoille, eikä ylittää rajoja. Lyönnin suorittaminen alkaa siitä, kun heittäjä ottaa mailan käteensä heittoalueella ja päättyy siihen, kun heittäjä saavuttaa heiton jälkeen tasapainon heittoalueella. Yliastuttuja heittoja tulkitessa katsotaan, onko pelaaja ylittänyt tai leikannut heittoalueen rajan keskikohtaa.

Miesten tapauksessa tarkastellaan 5m x 5m heittoneliön jokaista sivua ja naisten tapauksessa tarkastellaan naisten 7m x 5m heittoalueen rajoja. Tästä poikkeuksena avausheittojen tapauksessa tarkastellaan miehillä takaviivaa sekä sivurajojen jatkeita. Naisten avausheitolla puolestaan tarkastellaan 5m x 5m heittoneliön rajoja.

Yliastutulla heitolla liikkuneet kyykät palautetaan heittoa edeltävään asetelmaan, eli yliastuttu heitto lasketaan käytetyksi, mutta sen vaikutukset pelikenttään perutaan.

Vastustajajoukkueella on kuitenkin veto-oikeus jonka nojalla se voi evätä yliastutun heiton vaikutusten perumisen. Tällöin yliastuttu heitto lasketaan käytetyksi ja heiton vaikutukset jäävät voimaan sellaisenaan.

Tämä veto-oikeus ei kuitenkaan vaikuta kohdassa 8.8. ja 8.10. määriteltyihin tapauksiin, joissa epävalidin heiton tuloksena kyykkiä palautetaan takaisin paikoilleen.

8.5. Viivyttely

Tarpeeton viivyttely heitoissa on kiellettyä. Tuomari voi antaa viivyttelystä varoituksen.

8.6. Haljennut kyykkä

Jos kartun osuma halkaisee kyykän, pelituomari tuomitsee sen mukaan, minne suurempi osa kyykkää meni. Samalla hän vaihtaa rikkoutuneen kyykän ehjään. Kyykän haljetessa yhtä suuriin osiin ulosmennyt osa ratkaisee. Yhtä suurien osien jäädessä pelineliöön heiton suorittanut pelaaja ratkaisee, kumman kyykänosan kohdalle ehjä kyykkä asetetaan.

8.7. Rajalla olevat kyykät

Rajalle jääneet kyykät tarkastetaan mittatikulla, jota vedetään rajan keskikohtaa pitkin pystysuorassa asennossa. Jos mittatikku osuu rajalla olevaan kyykkään, niin se nostetaan papiksi. Jos mittatikku ei osu kyykkään, niin ulkopuolinen kyykkä poistetaan ja neliönpuoleinen kyykkä jää akaksi.

Mikäli sivurajalla olevaan kyykkään on vähemmän kuin 10 cm matkaa pelineliön eturajalta, se ei ole pappi, eikä sitä nosteta.

Kuokkavierasta ei nosteta papiksi, vaikka se olisi rajalla.

8.8. Vastustajan kyykkien siirtäminen

Vastustajan kyykkiä ei saa siirtää. Jos pelaaja potkii, heittää tai muuten siirtää heittoneliön kyykkiä, kyykät siirretään takaisin paikoilleen ja pelituomari voi antaa siirtelijälle varoituksen.

Mikäli pelaaja osuu vastustajan kyykkiin heiton aikana ja seurauksena vastustajan kyykät osuvat pelialueella oleviin kyykkiin, heitto katsotaan tapahtuneeksi, mutta vastustajan kyykän lisäksi em. kyykän liikuttamat kyykät palautetaan takaisin lähtöpaikoilleen.

8.9. Pelialueelle palaava kyykkä

Mikäli heitto poistaa pelialueelta kyykän, mutta se palaa takaisin ilman ulkopuolista häirintää, kyykkä jätetään paikoilleen. Mikäli kyykkä palaa pelialueelle rajojen ulkopuolella olevien esteiden tai epätasaisten pinnanmuotojen ymv. takia, kyykkä poistetaan. Mikäli kyykkä pyörii rajan yli, pysähtyy ja kierähtää takaisin tasaisella alustalla, kyykkä tuomitaan palanneeksi.

8.10. Kentälle palaava karttu

Heitto, jolla karttu palaa pelialueelle rajojen ulkopuolella olevien esteiden tai epätasaisten pinnanmuotojen ymv. takia, tuomitaan käytetyksi ja pelikenttä palautetaan siihen asetelmaan, jossa se oli ennen kuin palannut karttu poistui pelialueelta.

8.11. Varoitukset

Mikäli sama pelaaja saa kaksi varoitusta saman ottelun aikana, tuomari määrää syyllisen heittämään kaikki ottelussa jäljellä olevat karttunsa takarajalta.

8.12. Muu häröily

Jos pelaaja muulla häröilyllään oleellisesti häiritsee pelin kulkua, voi tuomari myös tällöin langettaa pelaajalle tai pelaajan joukkueelle kohdassa 8.11 mainitut rangaistukset.