Ennakkoanalyysi Kesähauesta 2020

Kesä on luonamme ja niin on Kesähaukikin! Kesähauki 2020 pelataan toista vuotta peräkkäin Hervannan hellässä hyväilyssä Mäkipuiston kentällä. Kesähauki 2020 on jo nyt valtaisa menestystarina, sillä turnaus myytiin täyteen hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisen sulkeutumista. Täydet 16 joukkuetta tulevat siis mittelemään kovalla Mäkipuiston kentällä ensi lauantaina. Turnaus pelataan talviturnauksistakin tutuksi tulleella kahden lohkon formaatilla. Joukkueet pelaavat siis yksinkertaisen kahdeksan joukkueen alkulohkon, jonka jälkeen kunkin lohkon neljä parhaiten sijoittunutta joukkuetta jatkaa pudotuspeleihin. Ensimmäisen lohkon ykkönen pelaa toisen lohkon nelosta vastaan jne. Saman lohkon ykkönen ja kakkonen voivat kohdata viimeistään finaalissa.

Nyt onkin oiva hetki luoda pikainen katsaus turnauksen joukkueisiin. Ladies and gentlemen, vuoden 2020 Kesähauen ennakkoanalyysit, olkaa hyvä!

Roope ja kapiset koirat
(Ari Kautto, Roope Miettunen, Marko Peiponen, Jarno “Soppanen” Seppänen)

Tämä talviturnauksista tuttu keräilyerä on kesällä entistäkin pelottavampi. Kauton ja Peiposen vuosikymmenten kesäkyykkäkokemus pääsee irti kun alustana on vanha kunnon hiekkakenttä ja lämpötilojen ansiosta ei näpit pääse jäätymään kesken heittovuoron. Vaikka vanhan liiton miehillä on alkukesän ajalta treeniä yhteenlaskettunakin alle puolet siitä mitä Roopella, kokemuksen turvin on helppo suoriutua totutulla jäätävällä tasolla.

Miettunenkin on väläytellyt hyviä peliotteita kevään ja alkukesän aikana, mutta tasaisuus suorittamisesta puuttuu. Roopen ottelukeskiarvo OAMKin henkilökohtaisessa kesäliigassa on kirjoitushetkellä tasan 13, joka on hieman vähemmän kuin mestaruussarjatasolle asti taistelleelta ihmiseltä voisi olettaa.

Joukkueen suurin kysymysmerkki on hämyistäkin hämyisempi hahmo, kokoonpanon vakioankkuri Jarno Soppanen. Mies tuntuu kadonneen tyystin kyykän piiristä vaikka kyykkä on ollut koronakevään hittilaji (ainakin Hervannassa). Vain satunnainen akateeminen turnaus saa miehen putkahtamaan takaisin kyykkäkentille. Viime aikojen heittokunnosta päätellen Soppasen himotreenivuodet alkavat olla takanapäin. Mitä pidemmälle Seppäsen mittava ja meritoitunut kyykkäura etenee, sitä pystymmässä maila vaikuttaisi lähtevän kädestä. Soppanen on kuitenkin rautaisine sipuleineen erinomainen turnauspelaaja, varsinkin kun joukkueessa riittää, että osuu yksittäisiin kyykkiin. Jäätävä konaosasto ei paljoa jättäne Soppaselle lakaistavaa.

Kaksi Suomen top5-pelaajaa, yksi perustason mestaruussarjalainen ja yksi todella kovissa vesissä keitetty A-sarjalainen painelee pelaajamateriaalin turvin turnauksen ennakkosuosikiksi. Vain perinteinen välieräsulaminen voi suistaa PJ:t ja legendat finaaliin johtavalta tieltä.

SuppoHauet & Pikku-Smyy
(Ukko-Pekka Yliranta, Antti Eronen, Samuli “Smuuli” Komulainen, Olli “warre” Huoviala)

SuHa tekee paluun Kesähaukeen vuosien tauon jälkeen. Tällä kertaa kokoonpanoa täydentämään on houkuteltu Oulun lahja maailmalle: Samuli Komulainen. Viime hetken huhujen mukaan myös SuHan vakiokasvo, joukkueen eväsleipämuonituksesta vastaava Donni “kurkun leikkaaja” Oksman on jouduttu korvaamaan ei enempää eikä vähempää kuin kaiken (paitsi Joukkue-SM 2016:n) voittaneella Olli Huovialalla. Joukkueen täydeltä menestyjiä, sillä jokaisen pelaajan palkintokaapista löytyy killuttimet kyykän kolmesta kovimmasta talviturnauksesta.

Kokoonpanon roolituksen spekuloiminen on kiihkeän kyykkäkesän puhuttavimpia aiheita lähikapakoiden kyykkäpiireissä. Yliranta saa todennäköisesti kantaa avaajan vastuita, mutta kolmen muun pelurin roolit ovat vielä hieman auki. Kesähauessa pelaajien järjestys voi muuttua toisella kierroksella, joten valtakunnan huippulakaisijoihin kuuluva Eronen voi pommittaa konaa ensimmäisellä kierroksella ja silti hoitaa tiukat lakaisulinjat toisella kierroksella.

Smuuli on epäilemättä joukkueen jokeri. Marginaalitason mestistuloksistaan tunnettu Komulainen on parhaimmillaan kovaa valuttaa pelipaikalla kuin pelipaikalla. Toisaalta silloin kun heitto ei kulje, se ei todellakaan kulje. Himpun verran muuta kokoonpanoa pehmeäkätisempi Huoviala laitetaan todennäköisesti lähtökohtaisesti lakaisijan rooliin, mutta kovia tuloksia heitettäessä viimeiset ratkaisulinjat saatetaan hyvinkin jättää Smuulin ja Erosen vastuulle. Ja warren valitettavan harvoin nähtävät raivokonapommitkin tekevät kyllä siistiä jälkeä silloin harvoin, kun mies äityy heittämään reippaasti.

Keltainen lehdistö on päivystänyt taukoamatta Oulun alueen eri kyykkäkentillä siinä toivossa, että kyykkäskenen superjulkkis, kyykkämoguli Yliranta sattuisi kentälle samaan aikaan. Paparazzit ovat taltioineet ahkerasti miehen kyykkäisiä edesottamuksia Ripe Kimarin Youtube-kanavalle.

Upen pelikunto on lööppien mukaan vaihdellut laidasta laitaan. Treenikentältä vuotaneiden videotallenteiden perusteella erityisesti lakaisusuorittaminen on ollut kevään mittaan epätasaista. Tässä piileekin SuHan menestyksen avain Kesähauessa.

Yliranta on parhaimmillaan eliittirivilyöjien joukossa, ja vaikka maila välillä tipahtaisikin kädestä, voi kentästä silti lähteä vahinkokuustoistasia. Niin kauan kuin Upe saa pommittaa tuttuun tapaansa täysillä riviin, Smuuli ja Eronen hoitavat torniroskat sekä leveät lakaisut ja warre poistaa loput yksittäiset kyykät, SuHa pystyy pelaamaan timanttista tulosta Kesähauessa. Pelikirja tosin alkaa rakoilla jos Smuuli rupeaa kasvattamaan haukikassan saldoa tai Upen avaukset suuntautuvat yleisön suuntaan.

SuHan pitäisi ehdottomasti napata mitalisija. Vähempi olisi valtaisa pettymys ja vähintään kirjallisen anteeksipyynnön arvoinen suoritus.

anaalivandaalit
(Lauri Hokkinen, Miika Sorvali, Heikki Mikkolainen, Topi Hämäläinen)

Vandaalit ovat keränneet kasaan vuoden 2015 mestaruuskokoonpanonsa siinä toivossa, että Topi “topitopi” Hämäläinen löytäisi syvältä sisimmästään Kesähauki 2015 MVP:n. Vandaalien tyypillinen “kolme pelaa ja yksi heittää haukia”-pelikirja on kuitenkin yllättäen menossa uusiksi, sillä Hämäläinen on huhujen mukaan lopettanut haukihommat ja alkanut takoa kovaa tulosta. TAKS:n Jyväskylän seudun kuurupiilo- ja puskakyttäysosaston keräämien tietojen mukaan Hämäläinen on ruvennut heittämään A-sarjatason tuloksia treeneissä.

Neljä anaalivandaalia, jotka osaavat pelata? Ennenkuulumatonta!

Tällainen maailmankaikkeuden tasapainon järkyttäminen voi aikaansaada kammottavat seuraukset. On hyvin mahdollista, että Topin nostaessa suoritustasoaan on vuorostaan Hokkisen tai Mikkolaisen vuoro vaipua syvälle haukihelvettiin. Samaan tapaan kuin Hollantilaisella on aina oltava kapteeni, on anaalivandaaleilla aina oltava haukikuningas.

Maailmankirjat ovat tosin viime aikoina olleet jo niin sekaisin, että neljä osaavaa vandaalia olisi vain yksi mullistus muiden joukossa. Ja ehkäpä tämä poikkeuksellinen Kesähauki-kokoonpano on palkkio vandaalien viime MM-kyykässä kyykkäjumalille antamasta uhrilahjasta, kun tavallisesta poiketen kaikki neljä vandaalia pelasivat kehnon turnauksen.

Mikäli helvetin portit eivät aukea keskelle Mäkipuiston kenttää, on anaalivandaaleilla loistavat edellytykset menestyä tämän vuoden Kesähauessa.

DDR:n Naisvoimistelijat
(Juuso “Tumu” Näsi, Mikko “Mikon Kuru” Kuru, Tuomas “Himmanen” Himmanen, Kalle “Solsku” Isotalus)

Kesähauen hallitseva mestarijoukkue DDRNV lähtee tämän vuoden turnaukseen hienoisena altavastaajana. Mestismiesten tähdittämille superkokoonpanoille on vaikea ainakaan paperilla panna hanttiin, vaikka DDRNV:n treenimäärät ovat varmasti korkeammalla kuin vuosi sitten.

Nyt nimittäin neljästä DDRNV-ukosta jopa kaksi on nähty aktiivisesti treenikentillä. Himotreenaaja-Himmasen lisäksi myös Mikko Guru on hionut taitojaan Kuusikkopuiston idyllisessä ympäristössä. Tumu on kevään aikana käynyt korkeintaan kahdesti heittämässä, ja todennäköisesti ainoa karttu johon Solsku on viime kuukausina koskenut, on Kesähauen kiertopalkinto, Kanadahauki, joka viettää yönsä Solskun kainalossa. Kyykkäseuran paparazzi- ja tirkistelyosaston saamien tietojen mukaan Solskun ja Kanadahauen parisuhde on ollut viime päivinä koetuksella, kun kiertopalkinto on uhannut ottaa eron Isotaluksesta ja etsiä itselleen taitavamman kyykkämiehen.

Humanistikyykkääjät ovat kaikesta huolimatta top4-materiaalia. Jos Tumu ja Solsku pystyvät samankaltaisiin suorituksiin kuin viime Kesähauessa, on DDRNV vahvoilla. Kaksi metriä pitkä ja kolme metriä leveä Kuru on luonnostaan äärimmäisen kovakätinen riviheittäjä, ja treenitunnit tuovat epäilemättä ennennäkemätöntä varmuutta tämän jässikän suorituksiin.

DDRNV:ssä tuntuisi myös aina olevan tietty yllätyselementti, sillä voimistelijat pystyvät aika ajoin päihittämään paperilla itseään kovempia joukkueita. Todennäköisesti tämä yllätyksellisyys johtuu vain ja ainoastaan Overlord-Himmasen polarisoivista esityksistä.

Vanha itäsaksalainen sananlaskukin sen sanoo: “Kun Himmanen astuu ruutuun, mitä vaan voi tapahtua.”

Disko_Lisko
(Reima Hyvönen, Antti Kukko, Antti “ahvena” Peltotalo, Julia Bondarchik)

Pelaajaruletti on tällä kertaa potkaissut Von Kundin suvun päämiehen muille maille vierahille. Jäljelle jääneistä liskoista kasaantuu hitusen turnauksen kärkijoukkueita perässä oleva haastajakokoonpano.

Treenimäärät ovat kyllä olleet kohdillaan kevään mittaan, mutta minkäänlaista tulosvarmuutta liskojen peliin ei näytä syntyvän. Bondarchik, Peltotalo sekä Kukko ovat kaikki paikoitellen taistelleet täydellisesti hajoavan heittotekniikan kanssa. Hyvönen puolestaan treenaa huippusalaisessa ja tarkoin varjellussa ympäristössä, joka Kuopionakin tunnetaan. Miehen peliotteet ja orastava Savon murre saattavat tulla yllätyksenä jopa omille pelikavereille.

Periaatteessa kokoonpanon miesväki on täysin kykenevä mestistason peliin, mutta kuvainnolliseen suoritustason lattiaan on pelottavan pitkä matka.

Joukkue on siis täynnä kysymysmerkkejä. Puhuttavin kysymys on varmasti, että tekeekö Survivor Herwood paluun tämän vuoden Kesähauessa?

Disko_Liskon pitäisi hoitaa tiensä jatkopeleihin kunnialla. Sen jälkeen kokoonpanon kisakunto pääsee vasta kunnolla koetukselle.

Miksei Ole Talvi
(Janne Rahko, Mika Mähönen, Sami Mäkipää, Akseli Kalliomäki)

Tamperelainen nuorisojoukkue lähtee mainion talvikauden jälkeen metsästämään menestystä kesän ainoasta akateemisesta turnauksesta. MOT pärjäsi erinomaisesti talven kovimmissa turnauksissa. Pro-sarjan jatkopelipaikka sekä MM-kyykässä että World Cup of Kyykässä ei todellakaan ole helppo temppu, ja MOTilla oli molemmissa puolivälierissä myös ensimmäisen päädyn jälkeen kaikki mahdollisuudet napata voitto ja välieräpaikka.

Viimeisimpien tietojen mukaan MOTin kokoonpano on samainen kuin talven turnauskiertueella. Kukin pelaajista on nähty treenikentillä kevään aikana, joten jonkin sortin tasonnostoa on syytä odottaa. Viime talvena MOT viimein sinetöi paikkansa maan kärkikyykkäjoukkueiden joukossa. Nyt olisi hyvä hetki napata ensimmäinen mitalisija huipputason akateemisesta turnauksesta.

Paljon lepää joukkueen kantavan voiman, Janne Rahkon harteilla. Rahkon otteet kyykkäkentillä ovat kevään mittaan vaihdelleet, mutta miehen potentiaalihan kyllä tunnetaan. Tampereen kylänmiesten puheissa kuulee tämän tästä hehkutukset Rahkon sensaatiomaisesta liiton kisadebyytistä viime kesän Nääskyykässä. Toinen toistaan räikeämmät tarinat +20-tuloksen syntymisestä kiertävät Tampereen kaduilla. Milloin väitetään Rahkon pelanneen ilman lämmittelyä, ja milloin eri painoisilla mailoilla. No, juorut ovat juoruja, mutta kelpo tulos se silti oli.

MOT-kokoonpano ei kuitenkaan ole yhtä kuin yksi mies. Joukkueen vakiokasvo Sami Mäkipää on viimeisen kevään aikana takonut todella vakuuttavia tuloksia treeneissä. A-sarjarajat paukkuvat tämän tästä, ja suorittaminen on kaiken kaikkiaan täysipainoista. Mäkipään lakaisut ovat joukkueen priimaa. Näille tulee epäilemättä olemaan käyttöä Kesähauessa, kun hyvien lakaisuheittojen merkitys korostuu verrattuna liukkaan lumikentän peleihin, puhumattakaan viime WCoKin kaltaisista teräsjääkentistä.

Vähäisemmän treenin osasto Mähönen & Kalliomäki eivät ehkä vakuuta tulostason tasaisuudella, mutta maksimisuoritukset ovat silti messevää katseltavaa.

MOT on ehdottomasti jatkoonmenijöiden joukossa, ja mahdollisuuksia kovienkin päänahkojen lunastamiseen löytyy. Valitettavasti vielä tällä kertaa MOT ei lunasta täyttä potentiaaliaan ja jää jälleen vaille välieräpaikkaa.

NKL Borderline Retards
(Sami Aalto, ?, ?, ?)

Skeppareiden pelikirjasta sivuja lainannut NKL Borderline Retards lähtee täydellisenä yllätysjoukkueena tämän vuoden Kesähaukeen. Joukkueen pelaajista tasan yksi on ennalta tiedossa. Lappeenrannan aikoja sitten kuihtuneen kyykkäkiiman vuoksi kyykkäseuran kyykkäskoutitkin on sijoitettu aktiivisempiin kyykkäkaupunkeihin.

Retardit on siis täydellinen villi kortti. Luotamme kuitenkin lujasti siihen, että lappeen Rantojen kyykkämafian pitkäaikainen jäsen, Don Sami, on saanut houkuteltua kovan luokan kyykkääjiä tälle Tampereen ryöstöretkelle. Huhut ovat puhuneet moninkertaisesta suomenmestarismies Kuusiosta, ja hiljattain kyykän parissa hiukan aktivoitunut Juha-69 on myös potentiaalinen vaihtoehto supertähtiluokan täytepelaajaksi. Hulluimmat ja romanttisimmat kyykkäfanit unelmoivat vielä kerran näkevänsä legendaarisen Banaanimiehen kyykkäkentillä.

Me emme banaani-comebackeihin usko, mutta osaavia kyykkääjiä Sami on epäilemättä houkutellut ympärilleen. Sami ei itsekään ole hassumpi kyykkääjä, varsinkin jos kartun vaihe sattuisi olemaan vähänkään puikkoa parempi.

Yllätysmomentin vuoksi NKL Borderline Retards on syytä ennakoida turnauksen kärkikahdeksikkoon.

Butcher Citycat 5000
(Tuomo Nieminen, Vesa Kujanpää, Natalia Kovru, Karli Von Kund)

Teurastaja-lakaisukoneen nimeä kantava paikallinen keräilyporukka on yksi turnauksen arvaamattomimpia joukkueita.

Tampereen Kyykkäliigaa vuosikausia tahkonnut Tuomo Nieminen on kevään aikana noussut lähentelemään mestaruussarjatason tuloksia. Erityinen vahvuus tällä yhden kierroksen heittäjällä on riviheittäminen. Tampereen talvipelejä seuranneille tämä saattaa tulla hienoisena yllätyksenä, sillä Nieminen on perinteisesti pelannut lakaisuroolissa.

Hieman yllättäen joukkueesta löytyy myös yksi joukkuepelin suomenmestari. SM-Vesku ei ehkä talvikentillä ole kovinkaan tuttu nimi, mutta mies on edustanut Tammer-Kyykkää vuosikaudet Kyykkäliiton peleissä. Liiton A-sarjalaisena Vesku on joukkueessa kuin joukkueessa tärkeä palanen.

Kovru on Niemisen kanssa Tampereen Kyykkäliigan hallitseva mestari. AnaaliHimmasia menneellä kaudella edustanut Kovru pommitti liigafinaalissa riviä ykköspaikalla, mutta kesäkentillä roolitus saattaa vaihtua Niemisen kanssa päikseen.

Viimeisenä lenkkinä joukkueen täydentää Karli “Se on ihan susta itsestäsi kiinni” Kund. Viime kaudella kesäkyykän tosissaan aloittanut Von Kund on Tammer-Kyykän Elo-sarjan eniten kehittynyt pelaaja. Kehittymisen mittari on tosin prinssin itsensä kehittämä, joten tätä tietoa saatettaisiin tieteellisemmissä julkaisuissa pitää biasoituneena.

Kaikenkirjava kokoonpano on hankala analysoida. Toisaalta Niemisen konapommit ja Kujanpään paikkoheitot tarjoavat loistavan pohjan koville tuloksille. On kuitenkin vielä epävarmaa, millainen roolijako Kovrun ja Kundin välille muodostuu. Saako Kovru lakaisijan vastuut itselleen vai hoiteleeko Kund sitä paikkaa kuten tyypillisesti Disko_Liskossa pelatessaan?

Butcher Citycat 5000 on epäilemättä mukana taistelussa jatkopaikasta.

Konttaava DORIS
(Tommi “jämätommi” Nikula, Valtteri “Jallux” Yli-Karro, Tommi “IssE” Linnamaa, Tiina “Tinsku” Mikkonen)

Tupsulan klaania edustava Konttaava DORIS on uudempi nimi kyykkäkentillä. Kyykkäkärpänen on kuitenkin puraissut lujasti Annalassa, ja joukkueen treenimäärät ovat hiponeet huippulukemia juuri ennen Kesähaukea.

Joukkue kävi lähes vastaavalla kokoonpanolla viime talven World Cup of Kyykässä, ja tilastojen mukaan ainakin yksi heitto tyhjensi puolet kentästä. Odotettavissa on siis suhteellisen kovatasoisia kahden mailan tyhjennyksiä.

Vakavasti puhuen DORIS on yllätysvalmis kokoonpano, josta löytyy hyvänä päivänä kolme miesten A-sarjatason pelaajaa. Jos poikien konapommit löytävät kohteensa ja Tinsku saa vasemman nurkan tyhjennettyä ja napsii vielä viimeiset kyykät kentästä, niin Doriksella on kaikki mahdollisuudet kentän tyhjäämiseen. Tämä vaatii kuitenkin onnistumisia jokaiselta pelaajalta. Viime vuoden Kesähauki-muistot kalvavat varmasti keken pojilla takaraivossa. Hikinen ja tuskantäytteinen iltapäivä kyykän parissa ei tuottanut haluttua tulosta ja pojat jäivät alkulohkoon.

Poikkeaako joukkueen edellisillan nesteytysstrategia viime vuotisesta? Tekeekö uimavalvoja Yli-Karro loistokkaan paluun, vai onko Annalan syvyyksissä keksitty jotain vieläkin uskomattomampaa kanssapelaajia viihdyttämään ja kauhistuttamaan? Sitä kannattaa kaikkien kyykkäfanien saapua sankoin joukoin Mäkipuistoon todistamaan, sillä Yli-Karron muoti-ilmiöt eivät tiettävästi tykkää tallentua kameralle.

Konttaava DORIS pystyy parhaimmillaan taistelemaan muiden keskikastin joukkueiden kanssa jatkopaikoista. Kilpailu on kuitenkin kovaa.

Punaisen naaman kostajat
(Lauri Mannila, Sakari Rautalin, Janne Lehtimäki, Lasse Enäsuo, Mikko “pakanamestari” Kovero (?))

RAIDin enkeleistä ja Kiltamöröistä tutut hiukkaskasvot saapuvat peräti viiden (?) hengen voimin tämän vuoden Kesähaukeen. Tämän vuoden Kesähauen toistuva teema tuntuisi olevan lisääntyneet treenimäärät. Tämäkin porukka on nimittäin viihtynyt viime aikoina treenikentillä. Erityisesti Lehtimäki näyttäisi löytäneen elämänsä kyykkävireen. Huhu nimittäin kertoo miehen henkkaritreeniennätykseksi 25.

Kun ottaa huomioon, että tämä samainen kokoonpano myllytti Disko_Liskoa viime MM-kyykässä, samalla tiputtaen liskot jatkosta ja lunastaen itse niukasti viimeisen pudotuspelipaikan, voi kokoonpanolta odottaa mitä tahansa. Rautalin ja Enäsuo ovat molemmat marginaalitreenin voimin varmasti vähintään samassa vireessä kuin talvellakin.

Mannila on tästä kokoonpanosta ehkä se vähiten treenannut pelaaja, mutta toisaalta miehen jalkinevalintaa katsoessa treenillä tai millään muullakaan tuskin on mitään merkitystä heittojen lopputulokseen. Mannila tulee epäilemättä pommittamaan riviä kelvollisin tuloksin, riippumatta kaikista ulkoisista tekijöistä.

Joukkueen suurin kysymysmerkki (?) lienee Mikko Kovero (?), jonka osallistuminen Kesähaukeen on äärimmäisen häilyvä konsepti. Mikään ei ole varmaa, ei edes Koveron (?) olemassaolo, ennen kuin miehen heleän punertavan hipiän voi nähdä helottavan Hervannan auringonpaisteessa. Jos pakanamestari kaikkien ennustuksien vastaisesti todella saapuu Kesähaukeen, hän saattaisi mahdollisesti pelata ykköspaikalla. Tai olla pelaamatta. Kovero (?) saattaisi myös istua penkillä. Mikään ei ole varmaa, kun on kyse Mikko (?) Koverosta (?).

Punaisen naaman kostajat ovat jälleen yksi potentiaalinen jatkoonmenijä.

Nega
(Lassi Onne, Eemeli Kettunen, Heikki Lohilahti, Kuisma Närhi)

Lappeenranta on tällä kertaa lähettänyt useamman joukkueen Kesähaukeen. Kolme neljästä kokoonpanon pelaajasta edusti Negaa menneellä NKL-kaudella. Ainoa ulkopuolinen on kokoonpanon todennäköinen avausheittäjä, Eemeli Kettunen, joka on ryöstökalastettu Sätkyn Fund̶a̶mentalistisiipi -joukkueesta. Mies on heittänyt viime talvikauden pelkästään ykköspaikalla, varsin mukiinmenevällä 3.82:n heittokeskiarvolla.

Ossi… Seos… Lassi… Sale Sonni tullaan mitä todennäköisimmin näkemään kakkospaikalla. Negassa NKL-mestaruuden menneellä kaudella napannut konapommittaja takoi kovat hka-lukemat pöytään, miehen 4.63:n hka on nimittäin nationaali_kyykkä_liigan paras. Kun ottaa vielä kaiken lisäksi huomioon, että NKL:ää pelattiin aika ajoin pehmeässä mutavellissä, voidaan hka-lukemaa pitää mainiona.

Lakaisuosaston pojat Lohilahti ja Närhi joutuvat pähkäilemään kumpi kannattaisi laittaa ankkurin paikalle. Ainakin Närhellä on melkoisen näyttävä heittotekniikka. Jo pelkästään sen takia kannattaa lähteä yleisöksi Kesähaukeen, että pääsee todistamaan kuinka mailan asento voi kuin käden käänteessä muuttua 90 astetta. Tätä uniikkia heittotekniikkaa ei suositella heikkoranteisille! Eikä oikeastaan kenellekään muullekaan.

Nega on viimeinen keskikastin joukkueista jolla on realistiset saumat jatkopaikkaan. Kovia suorituksia se kuitenkin vaatii, sillä punanaamat ja dorikset ovat myös jahtaamassa samaisia viimeisiä jatkopaikkoja.

DDRNV vier Mädchen ein Karttu
(nuorekkaita naisvoimistelijoita)

Mitä olisi Kesähauki Tampereella ilman useampaa DDRNV-joukkuetta?

Neljä hentoa naisvoimistelijaa tarvitaan kannattelemaan yhtä karttua. Tämä ei lupaa hyvää turnausmenestyksen kannalta. Nuorisovoimistelijoilta kuitenkin löytyy sen verran kyykkäkokemusta, että ihan pelkkää turpasaunaa tämä Kesähauki ei välttämättä ole. Jatkopaikasta on kuitenkin turha haaveilla.

DDRNV Schöne Mädchen
(enimmäkseen ikäloppuja naisvoimistelijoita)

DDRNV on epäilemättä Tampereen historiallisin ja pitkäikäisin akateeminen kyykkäjoukkue. Sitä myöten voimistelijoiden riveistä löytyy myös vanhoja ikäloppuja. Ja ei, puhe ei ole nyt DDRNV:n ykkösjoukkueesta, vaikka ikäloppuja ovatkin. Schöne Mädchen ovat sekä ikäloppuja, että kyykkäuransa parhaat päivänsä nähneitä. Paljon on Tammerkoskessa virranut vettä ja uitettu fukseja sitten DDRNV:n edellisen Kyykkäliiga-mestaruuden.

Joukkueella on kuitenkin apunaan nuoruuden voimaa. Akseli Koskela on talvikauden aikana löytänyt kelvollisen vaihekulman heittoonsa, ja sen voimin rivistä voi välillä lähteä mukavasti tavaraa.

DDRNV-papat feat. Akseli ei näissä karkeloissa pitkälle pötki. Alkusarjan kuudes sija lienee maksimisuoritus.

LSP
(Akseli Salonen, Lauri Pulkkinen, Valtteri Manninen, Perttu Palkia)

Taas yksi lappeenrantalaisjoukkue! Mistä näitä oikein sikiää?

Huhut lappeen Rantojen kyykkäkiiman kuolemasta saattoivat sittenkin olla liioiteltuja. Tämäkin joukkue on täynnä NKL-pelaajia. Heittotilastot eivät valitettavasti kerro ihan yhtä kaunista tarinaa kuin Negan tapauksessa. Pari tiukkaa matsia alkulohkossa lienee best case scenario, kärkijoukkueilta on turha odottaa siimaa.

Joukkueen aktiivisimmalla kyykkäpöhisijällä, Perttu Palkialla, on kaikesta huolimatta rutkasti treeniä takana kevään ajalta. Suunta on siis varmasti ylöspäin, ja ensi vuoden Kesähauessa saatetaan nähdä jo kovia näyttöjä näiltä Vapaavaltion edustajilta.

Kuha ei oo Hauki
(Inka Seppälä, Lauri Ahlqvist, Anna Salmi, Kalle Lehtola)

Tampereen Kyykkäliigan viime kauden ehdoton yleisösuosikki KuHa lähtee kerryttämään akateemista kyykkäkokemustaan Kesähaukeen. Suoraan Kyykkäliigan pääsarjaan rohkeasti hypänneet nuorukaiset ihastuttivat kauden mittaan peliotteilla, jotka meinasivat riittää jopa pudotuspelipaikkaan. KuHa jäi harmillisesti vain pisteen päähän pudotuspelipaikasta. Nuorella joukkueella on kuitenkin koko akateeminen kyykkäura vielä edessä, joten aikaa Kyykkäliiga-menestyksen metsästämiseen riittää.

Kesähauki 2020 on KuHan kolmas merkittävä akateeminen turnaus. MM-kyykkä meni harjoitellessa, mutta Oulun WCoK-reissulla KuHa väläytti erinomaisia peliotteita yleisessä sarjassa. Kuha ei oo Roope -nimellä esiintynyt KuHa-parvi eteni peräti yleisen sarjan välieriin asti, pudottaen samalla myös Kesähauessa esiintyvän Konttaavan DOORIKSEN. Välierissä Oulun SIK Raiders tiputti hiukkasjunnut pronssiotteluun.

Pronssiottelussa vastaan tuli kyykkään kyynistyneet antiikin oululaiset, jotka omien sanojensa mukaan eivät missään nimessä pahoittaneet mieltään tiukan pronssiottelun aikana. “Haluan vain ilmoittaa ja tehdä selväksi, että minä en ole suutuksissani. Sen vain halusin sanoa, että minua ei haittaa teidän huutelunne. Usko jo.” ilmoitti yksi vanhoista oululaisista, tehden lopullisen selväksi, että nuori fuksijoukkue ei ollut päässyt oululaisten ihon alle.

Mitä KuHalta sitten voi odottaa tämän vuotisessa Kesähauessa? Jatkopaikka vaatisi melkoista kyykkäjumalien suosiollisuutta. Toki tämä symppisjoukkue on kaiken kyykkäjumalien tuen ansainnut, mutta kyynistyneitä oululaisia myötäillen sellaiseen ihmeeseen ei riitä uskomme.

KuHa pystyy kuitenkin yllättämään tusinavoimistelijat ja lappeen Rannan C-joukkueen.

Isot Kukot

Uransa Luupin fuksikyykässä aloittaneet Isot kukot ovat Kesähauki-veteraaneja. Ensimmäisen kerran Lappeenrannassa 2011 ja viimeksi vuonna 2014 Kesähauessa pelanneet Isot Kukot ovat epäilemättä valtaisia, jopa hermeettisiä kukkoja. Huhujen mukaan myös Himmanen on joskus pelannut Isojen Kukkojen riveissä!

Isot Kukot eivät todennäköisesti voita peliäkään tämän vuoden Kesähauessa, mutta kyykkä on onneksi hauskaa ilman menestystäkin. Tervetuloa viettämään hauska iltapäivä kyykän parissa!