Kyykkäliiga tulee taas, ja jännittävämpänä kuin koskaan! Viime vuosina Kyykkäliigan taso on kasvanut räjähdysmäisellä tavalla, ja tuleva kausi ei ole poikkeus. Kamppailu kärkipaikoista tulee olemaan entistäkin tiukempaa, sillä Liiga on pullollaan kilpailukykyisiä joukkueita. Onkin siis ilo ja kunnia esitellä teille ennakkoarviot tulevan kauden joukkueista. Olkaapa hyvät.
ABUA HÄRREKYD SOS (ABUA)
Sensaatiomaisen runkosarjavoiton kaudella 2021 napanneet HOTtikset ovat muuntautuneet uuden nimen alle. Pelaajarulettia viime kaudella harrastanut HOT on tiivistänyt kokoonpanoaan entisestään neljään pelaajaan (Linnamaa, Nikula, Yli-Karro, Mikkonen).
HOT oli ennakkosuosikkien joukossa jo viime off-seasonin aikana, kun joukkueen pelaajien järkyttävät treenimäärät huumasivat Kuusikkopuistossa tirkistelevät kyykkäfanit. Viimeisen vuoden aikana treenimäärät eivät ainakaan ole tippuneet, ja Kyykkäliiton kilpailuissa saavutettu tulostaso kielii samanlaista tarinaa.
ABUAn tulevaisuudessa on kuitenkin tiettyä epävarmuutta. Runkosarjassa menestyäkseen ABUAn on parempi toivoa, että Yli-Karron vaihemurheet ovat menneen kesän hiekkoja. Yli-Karro oli avainasemassa viime kauden runkosarjamenestyksessä, sillä miehen kolmos- ja nelospaikalla suorittamat ihmelakaisut kannattelivat joukkuetta tiukoissa paikoissa. Näiden suorituksien puute olisi kova kolaus ABUAn runkosarjakampanjalle.
Huhu myös kertoo, että joukkueen kärkipommittaja Linnamaa olisi siirtymässä joukkueessa lakaisupainotteisempaan rooliin. Yleensä siirtymiä nähdään päinvastaiseen suuntaan, joten odotammekin mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. Tämä roolitusmuutos tarkoittaisi epäilemättä Nikulan, Yli-Karron ja miksei Mikkosenkin kasvanutta konavastuuta.
Pienistä sadepilvistä huolimatta on syytä uskoa, että ABUA tekee harppauksen tulostasossa vielä viime kauteenkin verrattuna, ja sikäli kun kyse on viime kauden runkosarjavoittajasta, on aiheellista ennustaa ABUA runkosarjan kärkisijalle. Vastassa on kuitenkin äärimmäisen kovia joukkueita, joten mikään itsestäänselvyys runkosarjan kärkipaikka ei ole. Liigassa pelaa tällä kaudella vähintään kuusi joukkuetta jotka kaikki pystyvät tosissaan taistelemaan ykkössijasta.
Disko_Lisko (DL)
Viime kaudella pronssille itsensä pelannut Disko_Lisko on tehnyt muutoksen kokoonpanoonsa. Lakaisumiehen hommaa hoitanut Von Kund on vaihtunut niin ikään lappeen Ranta -taustaiseen Elias Räsäseen. Pelaajien roolitus tulee mahdollisesti kuitenkin olemaan erilainen, sillä NKL:ssä (Nationaali Kyykkä Liiga, ei Näkövammaisten liitto) MaHaLasKun kokoonpanossa aiemmin pelannut Räsänen on tottunut konaukon rooliin.
Muu kokoonpano (Kukko, Peltotalo, Bondarchik) on säilynyt ennallaan. Viime kauteen verrattuna pelaajat palaavat talvikyykän pariin jokseenkin nousujohteisemmissa merkeissä. Sekä Kukko että Bondarchik paransivat viime kesän kisoissa otteitaan merkittävästi aiemmasta kaudesta. Kukolle kertyi palkintokaappiin uran ensimmäinen mestaruussarjan mitalisija, ja Bondarchik puolestaan myllytti itsensä naisten mestaruussarjaan ja samoilla höyryillä taisteli itsensä henkilökohtaisten SM-kisojen pronssille.
Joukkueen selkäranka, Antti “ahvena” Peltotalo esitti jo melko tutuksi käynyttä tulostasoa kesän kisoissa. Peltoladosta on vuosien varrella kehkeytynyt niin sanottu vakiomuuttuja, joka tarjoaa päivästä toiseen hyviä otteita. Pitkän runkosarjan aikana Disko_Lisko pystyy luottamaan Peltopuron tasaiseen työpanokseen. Jos joukkueessa on Peltikaton kaltaisia pelaajia jotka suoriutuvat aina kohtuullisen hyvällä tasolla, niin joukkueen tulosheilahtelut pystytään rajaamaan minimiin. Näinpä runkosarjan pseudo-satunnaisen kulun aikana tasavarmalle joukkueelle napsuu pisteitä tasaiseen tahtiin, toisin kuin ehkä suuremmalla tuloshaitarilla operoiville joukkueille.
Liskojen tulevan kauden suurin kysymysmerkki lienee roolitus, joka mennee nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan täysin uusiksi. Viime kauden jokaisen ottelun identtisellä heittojärjestyksellä (Kukko-Peltotalo-Bondarchik-Kund) pelannut Disko_Lisko joutuu nyt mahdollisesti roolittamaan useampiakin pelaajistaan uudelleen. Viime kaudella ykkös- ja kakkospaikalla keskiarvoilla 7.61 ja 6.15 pelanneet Kukko ja Peltotalo ovat ainakin numeroiden valossa heittopaikkansa ansainneet, mutta kokonaisuuden kannalta erilainen miehitys voi olla paikallaan.
Jopa joukkueen vakiosiivoaja Bondarchik on viime kesänä kunnostautunut riviheittäjänä, joten ainakaan konapommituksen puutteeseen tämä joukkue ei kaadu. Suurempi ongelma lienee varmakätisten siivoajien identifioiminen riviheittäjien joukosta.
Joukkueen pitkäikäisyys ja pelaajien yhdistetty kokemus antaa syytä toivoon. Tulosvarmuus ja riittävän korkea keskitulos on hyvä tapa pärjätä runkosarjassa. Toisaalta pelikirjan uudelleenkirjoittaminen voi viedä aikaa, joten liskot ennakoidaan runkosarjan sijalle kaksi, niukasti ABUAn alapuolelle.
Ullatus (UTS)
Liigaan yllätysjoukkueena saapuva Ullatus on koottu kokeneista liigakonkareista. Viime kauden voittajakokoonpanoon kuuluneet Sorvali ja Nieminen ovat liittyneet yhteen viime kaudella HOTtiksena tunnetun Kovrun sekä Konnaliigaa edustaneiden Hytösen ja Saarisen kanssa.
Sorvali, Nieminen ja Kovru pelasivat samassa joukkueessa myös kaudella 2020 ja nappasivat ainutkertaisessa AnaaliHimmas-kokoonpanossa Liigamestaruuden. Sorvalin lukemattomien mestaruuksien lisäksi on muistettava, että Saarinen on MM-kyykän naisten sarjan hallitseva mestari. Tähän Ullatus-kokoonpanoon on kasattu siis roppakaupalla sitä kuuluisaa voittamisen kulttuuria.
Joukkueen roolitus tulee olemaan mielenkiintoinen, sillä sekä Sorvali, Kovru että Nieminen ovat viime kaudella tottuneet heittämään ainakin jossain määrin riviä kohti. Olisiko Sorvalin rooli tässä joukkueessa peräti kolmospaikan paikkoheittäjä, vai laitetaanko joukkueen ykkösnimen vastuulle kuitenkin isoon riviin heittäminen. Nieminen ja Kovru ovat toki Liigauransa aikana heittäneet jos jonkinlaista roolia, joten joustavuutta kokoonpanosta kyllä löytyy.
Mitä tulee Konnaliigan tyttöihin, Hytönen ja Saarinen saattavat löytää itsensä nelospaikalta siivoamassa viimeisiä akkoja. Hyvällä tuurilla Hytönen ja Saarinen pääsevät Sorvalin kuuluisan kyykkäkoulun oppilaiksi, joka tiettävästi tuottaa mestaruussarjan pelaajia kesästä toiseen.
Vaikka Ullatuksessa pelaa kaksi viime vuoden mestareista, joista toinen on Liigan paras pelaaja, ei Ullatuksen menestys ole itsestäänselvyys. Akateemisessa kyykässä on syytä kiinnittää huomiota neljän hengen kokonaisuuteen yksittäisten pelaajien lisäksi. Viime kaudella Kiltamöröissä vähemmälle huomiolle jääneet ykköskokoonpanon miehet Lehtimäki ja Enäsuo eivät ehkä omaa vastaava tähtipotentiaalia kuin Sorvali, mutta suorittivat oikein mallikkaasti omilla tonteillaan. Lehtimäen perusvarmat suoritukset kakkospaikalla ja Enäsuon paikoittaiset loisto-onnistumiset nelospaikalla olivat oleellinen osa Kiltamörköjen menestysreseptiä. Lehtimäen puuttumista lievittää samankaltaista paikkaa pelannut Kovru, mutta Enäsuon tilalle ei tunnu löytyvän yhtä etevää viimeistelijää.
Vanha viidakon sananlasku sanoo “Veikkaa aina Miika Sorvalin joukkueen puolesta, paitsi jos vastassa on Oulun nelosjoukkue”. Tiettävästi Oulu ei ole lähdössä Tampereen Kyykkäliigaan neljän joukkueen voimin, mutta siitäkin huolimatta uhmaamme ikiaikaista viisautta ja ennustamme Ullatuksen vasta runkosarjan sijalle kolme.
Kyykkäseuran taikauskoisen huuhaan osasto valmistelee parhaillaan riittäviä rituaaleja metsän henkien lepyttämiseksi.
Meemit – Onnen Tie (MOT)
MOT on edelleen MOT. Joukkue palaa Liigaan vanhalla tutulla kokoonpanolla. Joitakin vaihtopelaajia on rekrytty, mutta joukkueen pääasiallinen koostumus lienee pitkälti sama kuin aiemminkin. Oleellisimpana muutoksena viime kauteen lienee joukkueen tähtipelaajien Rahkon ja Mäkipään vuodella karttunut kokemus kaikenkarvaisista kyykkäkilpailuista.
MOTin tarina lähdettäessä kauteen 2022 on hyvin samankaltainen kuin aiemminkin. Kaksi pelaajista on kovalla tasolla niin tulostason kuin tulosvarmuudenkin osalta, ja kysymys kuuluu miten näitä pelaajia kannattaisi hyödyntää parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Viime kauden runkosarjassa joukkueen ykkösstara Janne Rahko hoiteli avaajan pestiä. Sinänsä ratkaisu oli järkeenkäypä sillä mies oli joukkueen paras riviheittäjä.
Pudotuspelien lopulla MOT laittoi kuitenkin heittojärjestyksen uusiksi, ja avaajan paikalle päätyi Kalliomäki Rahkon siirtyessa kolmospaikalle. Tällainen järjestys vaikutti tuottavan tulosta, ainakin sillä päihitettiin kertaalleen kivenkova pudotuspelivastus DDRNV ottelutuloksella -4. DDRNV vei lopulta sarjassa pidemmän korren, mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten tämä MOTin uudistettu heittojärjestys olisi pitkässä juoksussa toiminut.
Akateemisia joukkueita iät ja ajat piinannut kysymys huippupelaajien roolituksesta on siis MOTillakin edessä, ja erityisesti mestis-Rahkon rooli tulee epäilemättä merkitsemään paljon. Mäkipään tontti on todennäköisesti lakaisuhommat, sillä mies on jo pitkään loistanut siinä roolissa.
Rahko ja Mäkipää ovat viimeistään Pariliiga-mestaruuden myötä osoittaneet olevansa huippupelaajia. Kun OP-kaksikon otteita voidaan pitää jo lähes itsestäänselvyytenä, suurin muuttuja MOTin menestysyhtälössä on kokoonpanon muiden pelaajien suoritteet.
Suurimmat tuloshyödyt MOT saisi, jos Mähönen ja Kalliomäki onnistuisivat nostamaan tasoaan viime kauteen verrattuna. Näillä pelaajilla potentiaalia nimittäin vielä riittää vaikka muille jakaa. Vastaavasti MOTin laajalta vaihtopenkiltä voisi löytyä avainpelaajia joiden avulla joukkueen tulostasoon saataisiin nostetta. Vielä näin kauden alla on kuitenkin selvää, että Mähönen ja Kalliomäki ovat ykköskokoonpanon nimet valmentajan muistivihkossa, joten näiden pelaajien otteet tulevat ratkaisemaan paljon. Muutamakin ylimääräinen tunti kyykkäkentillä voi tehdä ihmeitä.
Aikoinaan Motivaatioryhmänä Kyykkäliigassa aloittaneen joukkueen runkosarjakohtalo voi olla hyvinkin treenimotivaation käsissä. Vailla motivaatiota runkosarjasijoitus on neljäs.
DDRNV Wütender Tod (DDRNV_WUT)
Edelliskauden hopeamitalistit lähtevät tulevaan kauteen samankaltaisella, joskin tiivistetyllä kokoonpanolla, kuin viime kaudella. Viimeiseltä pudotuspeleihin oikeuttavalta kahdeksannelta sijalta pleijareihin edenneet voimistelijat kampesivat itsensä tapahtumarikkaiden vaiheiden saattelemana Liigan finaaliin asti. Vastaan asettunut Kiltamöröt osoittautui liian kovaksi palaksi, mutta DDRNV:n pudotuspelitarina oli silti sykähdyttävä.
Viime kauden kohuhankinta Pulska jatkaa edelleen pelaavassa kokoonpanossa. Toisaalta pudotuspeleihin eläkepäiviltä naarattu Näsi loistaa jälleen runkosarjan alla poissaolollaan. Muuten kokoonpanossa on tuttuja nimiä: Himmanen, Halminen, Ahvonen ja Kuukka. Runkosarjassa tältä viisihenkiseltä kokoonpanolta nähtäneen DDRNV:lle tyypillistä pelaajarotaatiota, mutta valistuneesti voitaisiin arvella, että pelien tiuketessa Himmanen, Pulska ja Ahvonen saavat roolia ylitse muiden. Himmanen ja Pulska kuuluvat selkeästi ykkösjoukkueen kalustoon, ja Ahvonen on viime kesän treenimäärillä ja kisatuloksilla paikkansa kokoonpanossa ansainnut. Kuukan ja Halmisen välillä arvottaessa valinta tehtäneen pääasiallisesti roolituksen pohjalta, sillä Kuukalla on enemmän riviheittokokemusta ja Halmisen on puolestaan hoidellut pääasiassa lakaisuhommia.
Siinä missä moni muu joukkue on koko pelaajiston voimin nostanut tasoaan viime kauteen verrattuna, DDRNV:n tasonnosto saattaa olla maltillisempi. Joukkueen konatykki Himmanen pelasi jo viime kaudella kuin hurmoksessa, ja viime kauden suorituksista on todella vaikeaa laittaa paremmaksi. Samaten myös lakaisumaestro Pulska suoritti totuttuun tapaan erinomaisesti nelospaikalla. Näiden kahden pelaajan suoritukset tulevat todennäköisesti olemaan totutulla kovalla tasolla tälläkin kaudella, vailla merkittäviä tasonnostoja.
Halminen ja Kuukka tuskin ovat ihan hirveästi viettäneet aikaa kyykkäkentillä sitten viime kauden. Halminen toki otti osaa Pariliigaan, mutta pääosin molemmilta pelaajilta voitaneen odottaa jotakuinkin samanlaisia otteita kuin viime kaudella.
Kokoonpanon kuopus, Veeti Ahvonen, lienee suurin potentiaalinen tasonnostaja. Parhaimmillaan Ahvonen pystyy asettumaan toiseksi luotettavaksi konaheittäjäksi Himmasen rinnalle, mikä voi puskea DDRNV:n runkosarjan tulostason viimevuotista korkeammalle tasolle.
Kokonaisuudessaan DDRNV:n voisi arvella olevan tiivistetyn kokoonpanon ja Ahvosen kehityksen myötä hieman viime kauden runkosarjaa paremmissa asetelmissa. Tämä ei kuitenkaan riitä kun vastassa on kiveäkin kovempia vastuksia. Näinpä DDRNV sijoittuu vasta runkosarjan viidennelle sijalle.
MorköEeverttiMöröt (MöEMö)
Viime vuoden mestarit ovat tehneet nuorennusleikkauksen. Nimi on vaihtunut ja konkarikyykkääjät Sorvali ja Nieminen ovat väistyneet uusien kyykkälupauksien tieltä. Kiltamörköjen uudemmasta kastista Rautalin ja Lastunen ovat ottaneet hurjia kehitysharppauksia viime kesän aikana. Joukkueen selkäranka, Janne Lehtimäki, on puolestaan kolkutellut jo mestaruussarjan portteja.
Huomionarvoista on myös, että viiden vuoden tauon jälkeen anaalivandaali-konkari Mikko Kovero on tekemässä paluun Kyykkäliigaan. Viime vuosina Oulussa vaikuttanut kyykkääjä ja osa-aikaisennustaja on ilmeisesti rekrytty vanhan av-kontakti Lehtimäen toimesta MörköEeverttiMörköjen kokoonpanoon. Nähtäväksi jää onko tämä Koveron paluu fakta vaiko faktoidi.
Koveron pendelöinnin varaan ei ole kuitenkaan ladattu kaikkea toivoa Mörköjen menestyksestä. Pysyvämmin Tampereella oleileva osa kokoonpanosta on nimittäin keskenäänkin varsin kova luu. Ykköskokoonpanoksi voitaisiin ainakin näin kauden alla kaavailla nelikkoa Lehtimäki-Enäsuo-Lastunen-Rautalin. On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä miten joukkueen eri vastuut jaetaan, sillä melkeinpä jokainen tästä kaavaillusta ykkösjoukkueesta pystyy heittämään riviä. Toisaalta Lehtimäki ja Enäsuo ovat mahdollisesti runsaan kokemuksensa varjolla varmakätisimmät viimeistelijät.
Akateemisille joukkueille tyypillisiin tapoihin kuuluu tiettävästi laittaa parhaat pelaajat kärkeen ja jättää viimeiset linjat vähemmän kokeneille pelaajilla. Anaalivandaalien pelikirja vuosien varrelta on pullollaan tällaisia roolituksia, ja tuloskortit ovat tiettävästi haukien värittämiä. Toisaalta viime kesän varjolla on todettava, että tiukan paikan tullen vandaalien kärkinimetkin osaavat heitellä haukia yksittäisistä akoista.
MörköEeverttiMöröt edustavat Liigan pelillisesti tasapainoisempaa osastoa. Jos kaikki joukkueen jäsenet pystyvät ylläpitämään sellaisen tason mitä kesällä parhaimmillaan nähtiin, ovat Möröt tiukasti kärkikamppailussa mukana. Toisaalta tuoreemmat kyykänpelaajat joutuvat välillä läpikäymään notkahduksia tuloskunnossa, joten tiettyjä epävarmuustekijöitä saattaa olla luvassa.
Näillä näkymin mörköjen ennuste on erittäin varovainen: Runkosarjan kuudes sija. Optimikunnon löytyessä sijoitus voi olla kuitenkin merkittävästikin parempi, ehkä jopa runkosarjaykkönen.
Kuha ei oo Hauki (KuHa)
Vuosi sitten haastajana Liigaan lähtenyt KuHa jatkaa tänäkin vuonna samankaltaisessa asetelemassa. Joukkueen treenirintamalla on nähty valon pilkahduksia, mutta joukkueen yhteenlaskettu taso jää silti hivenen kärkitiimien taakse. KuHa-miehistön pelaajista yhdellä jos toisellakin on nähty hienoisia tekniikkaongelmia tai muuta ailahtelua pelisuorituksissa. KuHan viime kauden hekumallinen plussaerä antaa toki viitteitä paremmasta, ja KuHa onkin potentiaalinen yllättäjä jos joukkueen palaset loksahtavat kohdilleen.
KuHa on tehnyt mielenkiintoisen pelaajahankinnan tutuksi käyneen vakkarinelikon (Seppälä, Vanonen, Lehtola, Ahlqvist) ohelle. Lappeen Rantojen NKL:stä Tampereen Kyykkäliigaan siirtynyt Vilma Mäkitalo on löytänyt uuden kodin KuHa-organisaatiosta. Entisen MaHaLasKu-pelaajan NKL-tilastoja tarkasteltaessa voidaan huomata, että Vilma on pelannut pääosin lakaisuroolissa. Mäkitalon kahden edellisen kauden PPH-tilasto (1.35) muuntautuu täkäläiseksi heittokeskiarvoksi kertoimella kaksi, joten Mäkitalon heittokeskiarvo on siis ollut noin 2.7.
Joulukuusi-sarakkeessa lukee puolestaan yksi. Valitettavasti Tampereen Kyykkäliigassa ei tilastoida ohiheittojen kaatamia havupuita, joten tämän tilaston vertaileminen osoittautui haastavaksi.
Kyykkäseuran tilastohörhöosasto on kuitenkin ryhtynyt välittömästi valmistelemaan kattavaa meta-analyysia havupuiden merkityksestä kyykän tilastojärjestelmissä. Sen arvioidaan valmistuvan kaudeksi 2025, jolloin toivon mukaan myös Tampereen Kyykkäliiga pääsee tämän edistyksellisen tilastokehityksen piiriin.
Yhdellä lakaisijalla vahvistunut KuHa on mielenkiintoinen joukkue. Taso riittää kyllä haastamaan kärkijoukkueita, mutta pitkän runkosarjan aikana liikaa voittoja ei kärkijengeiltä heru, joten KuHa arvioidaan vasta Liigan seitsemännelle sijalle. Toisaalta KuHalla on tähänastistista joukkueista ehkä eniten kasvupotentiaalia jäljellä, joten yllätyksiä voi olla luvassa.
EssoXL (EX-L)
Myös EssoXL on lähtenyt mukaan kiihtyville preseason-pelaajamarkkinoille. Haukista Hau Haussa viime kaudella viimeisiä linjoja viimeistellyt Lari Leino on siirtynyt Essoon. Hankinta on peräti mielenkiintoinen, sillä Esson suurin kompastuskivi tuntuisi vuosi sitten olleen nimenomaan viimeistely.
Esso taisteli viime kaudella tiensä pudotuspeleihin, mutta tippui suoraan kahdessa ottelusarjassa Disko_Liskoa ja KuHaa vastaan. Tällä kaudella odotukset lienevät korkeammalla, sillä pelaajahankinnan lisäksi joukkue on jaksanut treenata ahkerasti. Sekä Kolari, Punkari, Salminen että Ala-Aho on tavoitettu kyykkäpaparazzien toimesta treenikentiltä.
Viime kaudella Liigassa hurjaa jälkeä takonut Ala-Aho kävi kolmissa Kyykkäliiton kilpailuissa viime kesänä. Ensimmäinen kisa meni tunnustellessa liittomeininkiä, mutta sen jälkeen tuloksiksi napsui vakuuttavat 11 ja 17. Toivon mukaan tämä kielii Ala-Ahon löytäneen sellaisen heittovireen, että ensi kaudella tulokset ovat edelliskauttakin kovempia.
Loppuosa rosterista on myös paikoin väläytellyt kelpo otteita, mutta näiden väläyksien taajuusvaihtelua olisi syytä virittää hieman pienemmäksi. Toivon mukaan pojilla on säätövoiman perusteet hallussa.
EssoXL vaikuttaisi olevan tilanteessa, jossa muutaman asian loksahtaminen kohdalleen voisi tarkoittaa parinkymmenen pisteen parannusta viime kauden tulostasoon. Se on paljon pyydetty, joten asetamme odotuksemme vielä kohtuulliselle tasolle. Toivon mukaan tämä on kausi jona EssoXL alkaa tosissaan haastamaan kärkijoukkueita.
Näillä näkymin EssoXL on vielä kiinni viimeisessä pudotuspelipaikassa, mutta ilmaiseksi paikka ei tule.
Nuoret osujat (NOT)
Nuorista tietoalojen opiskelijoista koostuva joukkue tekee debyyttinsä Kyykkäliigassa. Tässä joukkueessa on ehkä kaikista suurin kasvupotentiaali. Toisaalta kasvupotentiaalin kääntöpuoli on yleensä tulosvarmuuden puute, joten odotukset osujien runkosarjasuorituksista on asetettu maltillisiksi.
Rosterin nuori kyykkälupaus Ville Niemi on yksi erittäin realistinen ehdokas Vuoden tulokas -palkinnon saajaksi. Mies tuli tamperelaiseen kyykkäskeneen sellaisella rytinällä että moni kyykkäkonkari ei ollut uskoa silmiään nähdessään ensi kertaa Niemen heittoja. Ruohonjuurikyykän pienissä piireissä seuraavaksi Sorvaliksi tituleerattu junnu on erittäin mielenkiintoinen seurattava tulevalla kaudella.
Yhden miehen varaan tätä joukkuetta ei kuitenkaan ole kasattu. Joukkueen kattavimman Kyykkäliiga-kokemuksen omaa Ähistä ähisten värvätty Valtteri Raivio. Raivio nakkeli viime kauden kohtuullisella 4.22 pisteen heittokeskiarvolla. Nähtäväksi jää, miten miehen heittokeskiarvo kehittyy nyt, kun joukkue on pullollaan potentiaalisia riviheittäjiä.
Annalan johtavassa kyykkälaboratoriossa varttunut Ville “boattis” Venetjoki lähtee myös tulokkaana tulevaan kauteen. Kaiken mahdollisen kyykkätietouden elinympäristöstään imenyt boattis on viettänyt kuluneen vuoden aikana vähintään yhtä paljon aikaa kyykkävideoiden parissa kuin V-P Ehoniemi treenikentällä. Mielikuvaharjoittelun osalta kaikki on siis valmista, nyt tarvitaan enää riittävä määrä käytännön harjoittelua ja boattis on valmis kyykänpelaaja. Kehitystä on ollut selvästi havaittavissa, ja kauden alla voidaan vain jännityksellä odottaa millaisin ottein boattis viimein Liigaan saapuu.
Niemen Pariliiga- ja Ruskakyykkä-parina pelannut Sami Harmaala esitti kesän ja syksyn aikana paikoin vakuuttaviakin otteita. Sikäli mikäli Harmaala laitetaan lakaisijan paikalle, voi miehen suoritteilla olla suuri merkitys tämän kokoonpanon tulostasoon. Oletettavissa on, että alkupään pelaajat eivät heitä täysin puhtaasti riviä, joten lakaistavaa pitäisi olla tarjolla.
Näillä näkymin Nuoret osujat arvioidaan runkosarjan sijalle yhdeksän, eli niukasti pudotuspelien ulkopuolelle. Joukkueella on kuitenkin valtava yllätyspotentiaali takataskussa mikäli tähdet asettuvat sopivalla tavalla kohdilleen. Toivottavasti asettuvat.
DDRNV Blumenkinder (DDRNV_B)
DDR:n naisvoimistelijoiden morsiustyttöosasto voitaneen tituleerata DDRNV:n epäviralliseksi kakkosjoukkueeksi. Viime kaudella vähemmälle peliajalle jääneitä pelaajia on siirretty kakkoskokoonpanoon, ja kaveriksi on rekrytty lupaavia voimistelijan aihioita.
Vaikka tällä DDRNV:llä ei olekaan Himmasen tai Pulskan kaltaisia superstaroja kokoonpanossa, ei kaikki toivo ole menetetty. Tässä nuoressa joukkueessa on hieman samaa henkeä kuin toissakauden DDRNV Walfängermädchenissa, joka ylsi huikeasti Liigan runkosarjan kolmossijalle. Silloisessa kokoonpanossa esiintyivät tästäkin kokoonpanosta löytyvät Teemu Ala-Järvenpää ja Akseli Koskela. Koskela erityisesti esitti kaudella 2020 mainioita otteita riviheittäjän paikalla.
Viime kaudella Koskelan kausi oli kuitenkin haastava, mikä johtui ainakin osittain roolitusongelmista. Koskela ei saanut kovinkaan paljon peliaikaa tutulla riviheittäjän paikalla, ja tiukasti roolitettu lakaisijan paikka ei näyttänyt sopivan Koskelalle. Nyt kun luvassa on huomattavasti enemmän peliaikaa ja rivivastuuta, on täysin mahdollista että näemme enemmän vuoden 2020 kaltaista Koskelaa.
Luupin Puljujoukkueessa viime kaudella esiintyneet Oskarit Kansanen ja Kuikka tekevät Liiga-debyyttinsä. Kyykkäseuran heittotekniikka-analyysin osasto on laittanut merkille, että Kansasen tekniikassa on valtaisaa maksimiheittopotentiaalia.
Tämä DDRNV_B-kokoonpano onkin eittämättä erinomainen mahdollisuus molemmille Oskareille kerryttää heittomääriä.
Morsiusneidot ovat ilmeisesti törmänneet jonkinlaiseen kolme kahden hinnalla -tarjoukseen, sillä kokoonpanosta löytyy vielä kolmaskin Oskari K, tällä kertaa mallia Kolehmainen. Tämä nimi on ennestään tuntematon kyykkäseuran toimitusosastolle.
Tämän kyykkätietouden puutteen vuoksi olemmekin lähettäneet kaikille sadan kilometrin säteellä asuville Oskareille gallup-kyselyn aiemmasta kyykkäkokemuksesta, jotta ensi kauden alla vastaavaa ei pääse tapahtumaan.
Kyykkäliigaa vuodesta 2013 pelannut Jere Lilja tekee paluun Liigaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Lilja pelasi aikanaan Valokaari-ilmiössä. Silloin tarjolla oli nelospaikan lakaisijan rooli, kun rivivastuut jätettiin nykyisten Disko_Lisko-miesten Peltotalon ja Hyvösen vastuulle. On mielenkiintoista nähdä miten Liljan peli lähtee kulkemaan tässä tyystin erilaisessa joukkueessa.
DDRNV Blumenkinder on yksi hankalimmin ennakoitavista tiimeistä, sillä joukkueen pelaajilla on kovin vähän näyttöjä kuluneen kesän kilpailuista. Näinpä konservatiivinen arviomme morsiustyttöjen sijoituksesta on runkosarjan kymmenes sija. Toivomme, että voimistelijat todistavat tämän olettamuksen vääräksi.
HökäleKomppania (HÖK)
Liigaan on saapunut uusia tulokkaita. Toivotamme HökäleKomppanian sydämellisesti tervetulleeksi Tampereen kovimpaan kyykkäliigaan. Ennestään Kyykkäliigan faneille tuntemattomat nimet HÖKin kokoonpanossa osoittautuivat lyhyen taustatutkimuksen perusteella Tietojohtajataustaisiksi.
Man@ger ei perinteisesti ole kuulunut suurien kyykkäkiltojen joukkoon, mutta tällainen käsityshän saattaa olla käymässä vanhaksi. Tuskin kukaan olisi muutama vuosi sitten TiTeäkään nimittänyt varsinaiseksi kyykkäkillaksi, mutta nykyaikana on ehdottoman aiheellista nostaa TiTe Hiukkasen ja Skillan rinnalle Tampereen kyykkäkiltojen aatelissa. Kun edellämainittuihin lisätään vielä keskustan tietojenkäsittelyn ainejärjestö Luuppi, joka omaa erityisen rikkaan kyykkähistorian, alkaa kaikki Tampereen uuden yliopiston tietoalat olla edustettuina. Ainoastaan tietoteatteriala loistaa poissaolollaan.
HökäleKomppania omaa epäilemättä suurimman yllätyspotentiaalin kaikista Liigan joukkueista, sillä kyykkäseuran toimitusosastolla ei muista Liiga-joukkueista poiketen ole HÖKistä ainuttakaan näköhavaintoa kyykkäkentillä. Jännittynein mielin odotammekin mitä HÖK tuo tullessaan. Onko joukkue salatreenannut itsensä uskomattomaan kyykkäkuntoon piilossa kyykkämaailman katseilta? Se ja moni muu mysteeri selviää kun Kyykkäliigan kausi 2022 käynnistyy tammikuussa.